Omenapiirakka kuuluu syksyyn, joten kutsuin lapset kavereineen herkuttelemaan. Maailman paras omenapiiras on äitini tekemää, joten kysyin reseptin. Tällä kertaa olisi pitänyt ottaa äiti myös leipomaan, sen verran pieleen homma meni. Tajusin itsekin että raa’aksi jäi, ja lisäksi sain useammalta taholta palauteta, että omenoita oli liian vähän.

Mutta… resepti itsessään on täydellinen joten jaan sen tässä.

Vaahdotetaan 200g rasvaa ja 2dl sokeria. Lisätään yksi muna ja sen jälkeen jauhot, joissa on 1dl perunajauhoa ja 2dl vehnäjauhoa. Lisäksi kardemummaa.

Unohdin kardemumman. Äidin vinkkiin perustuen laitoin vehnäjauhoja ohjetta vähemmän eli varmaan 1,5dl paikkeilla. Taikinasta tuli jotenkin outoa. Kun ei ole aiemmin tehnyt, niin ohjeen perusteella oli hankala tietää millaista taikinasta piti tulla. Yritin konsultoida paikalla ollutta asiantuntijaa, muttei se auttanut.

Pohja laitetaan uuniin hetkeksi jona aikana pilkotaan omenat. Tasapaksuisten lohkojen saaminen omenasta on muuten yllättävän hankalaa. Pohja pois uunista, omenat, kaneli ja sokeri päälle ja takaisin uuniin. Äiti ei koskaan osaa sanoa lämpötiloja tai paistoaikoja, koska hänellä ruoanlaitto perustuu näppituntumaan. Veikkasimme että 30min ja 200C, mikä ei toiminut. Reunat alkoivat ruskistua liian aikaisin ja 30min kohdalla keskiosa oli raakaa mössöä. Pidin vähän yliaikaa, muttei se juuri auttanut. Raa’aksi jäi. Ensi kerralla laitan 180C ja 45min.

Maku tässä on erittäin hyvä, osin johtuen perunajauhosta. Rakastan perunajauhoja.

Bonuksena pari ruokavinkkiä. Hanna Gullichsenin itkukana on mitä mainioin vaihtoehto koleaan sunnuntaipäivään. Melko käsittämätöntä että 0,5dl tomaattipyrettä ja 3rkl soijaa saa aikaan semmoisen lopputuloksen.

Eilen taas tein toista kermapohjaista herkkua: Ahvenia dijon-kermassa. Tätä tuli joskus tehtyä tosi usein, mutta nyt on ollut varmaan kymmenen vuoden tauko. Alun perin resepti on kirjasta Vahtera&Nurmi: Hyvän maun rajoilla (1998) jossa oli melkoisen herkullisia; ei niin terveellisiä reseptejä. Homma toimii näin: Käydään Hakaniemen hallissa erinomaisella kalasopalla ja ostetaan samalla 500gr ahvenia sekä 1kpl Sörkan nakki siltä varalta että poika ei tykkää ahvenista. Sitten paistetaan ahvenet mahdollisimman kuumalla ja nopeasti ja otetaan pois pannulta. sekoitetaan kulhossa 4dl kermaa ja 1dl smetanaa sekä 3rkl dijon-sinappia (makeuttamatonta) sekä mustapippuria. Kiehautetaan soosi ja laitetaan ahvenet sinne ja annetaan hautua hetki. Loppuvaiheessa mukaan paljon tilliä. Tarjoillaan perunoiden kanssa. Poika syö nakin.